Häät vain lähestyvät päivä päivältä. Edelleenkään minulle ei ole selvää, mitä laittaisin pukuni päälle ulkona ollessani. Jo elokuussa oli viileämpiä päiviä, joten mietin, että villahuivi saattaa olla liian ohut. Haaveilen siitä villaviitasta edelleen, mutta sitä pitäisi ottaa itseään kiinni ja mennä kangaskauppaan hipeltämään villoja. Mietin vain, että tekisiköhän se minusta valkean ison makkaran näköisen vai olisikohan se ainoastaan ylevä?

Googlailin jälleen kerran viittoja.  Tässä olisi yksi esimerkki siitä, ettei viitan tarvitsisi edes olla täysipitkä. (Lue: siihen menee vähemmän kangasta kivasti.)

(Kuva: täältä)

 

Tässä on sellaista tyyliä, mikä saa sisäisen pikkutyttöni hihkumaan riemusta. Tosin malli on pieni ja hentoinen, mitä minä taas en ole.

(Kuva: täältä)

 

Tässä taas on esimerkki siitä, miltä minä yleensä näytän käyttäessäni viittaa.

 

-Neiti Lokakuu-